Matkalla taas

Blogipäivityksistä on ollut reilun viikon tauko kun tuntuu, että ei olla oikein tehty yhtään mitään :) . Jäimme nimittäin Rovinjin edustalle saareen erään hotellin poijuun viikoksi ja oltiin vaan. Hotelli ja sen laguuni olivat siitä kivoja, että kun poijumaksu oli hoidettu niin pääsimme käyttämään myös heidän uima-allastaan, lasten leikkipuistoja ja tietysti ravintoloita. Saarelta oli myös aika tiuhaan oma alusyhteys Rovinjiin, joten kävimme pari kertaa silläkin Rovinjissa kaupassa ja ravintoloissa ilman murhetta mihin veneen voi siksi aikaa jättää. Rovijn paikkana saa erityisesti kiitosta sympaattisuudestaan ja kauneudestaan. Huomaa, että venetsialaiset ovat olleet sitäkin paikkaa aikoinaan pystyttämässä.

Tänään siirryimme lekottelun jälkeen eteenpäin pohjoiseen Funtanaan. Olimme aiemmin kartasta huomanneet, että kylän liepeillä on dinosaurusmaa, joten oli aika selvää, että tämä pitää katsastaa. Näillä main todella kauan sitten on kuulemma ollut oikeitakin dinoja ja jostain Pulan lähistöltä saaresta löytyy vielä näihin päiviin asti säilyneitä jalanjälkiä, joten odotukset olivat korkealla. Paikka sinänsä oli ihan ok ja ainakin kovasti lasten mieleen. Aikuisten harmiksi maa kuitenkin osoittautui aika perus teemapuistoksi, mihin oli ympätty kaikkea mahdollista sirkusesityksestä poniajeluun ja se itse asia tai historia unohdettu kokonaan tai kuitattu jollain pienellä infotaululla.

Tänään ainakin suomessa suurin osa blogimme lukijoista juhlii juhannusta. Meille viikonloput ja erityispäivät ovat alkaneet jo vähän menettää merkitystänsä. Muutenkaan ei tunnu niin kovin juhannukselta kun täällä aurinko laskee normaalisti yhdeksän aikoihin ja pitkälle lokakuuhun jatkuvat kesäkelitkään ei onneksi oikein anna aihetta keskikesän etappia varten. Veneemme oman langattoman verkon avulla tulee kuitenkin seurattua jonkin verran mitä suomessa ja maailmalla tapahtuu, joten terveisiä vaan sinne kaikille ja viettäkäähän mukavaa jussia! Pari päivää sitten suomessa on näemmä satanut lunta ja vanhan kotimme lähellä räntää, joten täällä on edelleen meidän hyvä olla :) .

Ylihuomenna lauantaina saamme taas vähän säpinää veneelle, sillä meille on tulossa jälleen uusia vieraita. Tällä kertaa Jarin saksalainen varjoliitokaveri Herbert saapuu perheensä kanssa kyläilemään meille viikoksi. He asuvat alpeilla ihan Itävallan rajalla, joten matka taittuu tänne kadehdittavan helposti autolla parissa tunnissa.