Leros, Arki ja Samos

No nyt on kesä! Viimeinen viikko on ollut kuin suomen kesä parhaimmillaan, lämpöä on riittänyt parhaimmillaan jo 32 astetta ja vesikin on puolimärkkärillä siedettävää 20 asteista uimiseen ja pidempiin vesileikkeihin. Kalimnoksen jälkeen jatkui tuulettomissa olosuhteissa Lerokselle, jonka pohjoiskärjestä löytyi kiva ja suojaisa lahti. Hyvien ankkuripaikkojen lisäksi tarjolla oli pari poijua ja päädyimme kiinnittämään veneen sellaiseen ihan lentokentän kiitoradan viereen. Vaikka koneita laskeutui ja nousi ihan vierestämme, haittaa niistä ei ollut kun lentoja oli vain kaksi päivässä. Melkeinpä lentoja olisi voinut olla reilusti enemmänkin, sillä aika harvoin sitä pääsee aitiopaikalta katsomaan niiden tuloja ja menoja.

Leros jäi tätä yhtä poukamaa tarkemmin tutkimatta kun jatkoimme hyvän sään vallitessa eteenpäin Arki nimiselle saarelle. Täältä vähän tuntemattomammalta pikkusaarelta ei turistimassoja ja krääsäkauppoja löytynyt ja tykkäsimme kovasti paikallisen pikkukylän uneliaasta meiningistä. Kylän ravintolassa odotettiin kiltisti perheen kokkaavaa äitiä takaisin kirkosta ja siihen asti pidettiin meitä tyytyväisinä juttelemalla mukavia ja tarjoamalla nopeaa nettiä surffailuun. Kylän laiturin vierestä samasta lahdesta löytyi myös kiva pieni hiekkaranta joten kuuman päivän hiostamina päätimme lähteä kirkkaisiin vesiin uimaan, suppailemaan ja tekemään hiekkalinnaa koko porukalla.

Arki-saaren jälkeen jatkoimme pohjoiseen kohti Samosta. Satamapaikaksemme valitsimme Pythagoran kaupungin ihan Turkin kupeesta. Tasakattoisten valkoisten laatikkotalojen sijasta meitä odotti vaihteluksi Symin kaltainen pastellin sävyinen söpö pieni kylä, jossa talot oli rakennettu vieriviereen rantaa ja rinnettä mukaillen. Kaunis ja kymmenine upeine hiekkarantoineen varustettu Samos ei ole jäänyt turstisteilta löytämättä ja meininki täällä olikin ihan toinen kuin viimeisellä muutamalla saarella. Tulopäivänämme oli kuulemma saarelle saapunut myös Finnmatkojen vuoden ensimmäinen pakettimatkaryhmä ja suomalaisia tuntui yhtä äkkiä olevan vastassa ihan joka paikassa. Lapset iloitsivat kovasti uteliaista suomalaisista ja kertoivat elämästämme ja tekemisistämme enemmänkin kuin olisi tarvinnut, me aikuiset taas aika nopeasti jo kyllästyimme veneen kannella istumiseen kun kokoajan joku suomalainen oli kysymässä ollaanko oikeasti suomesta tai ihmettelemässä miten ihmeessä voidaan olla pari vuotta purjehtimassa. Kun valokuvaavat suomen ihmeet oli taklattu vastaamalla suomeksi ja vakuuteltu, että vene-elämä ei ole ollenkaan ahdasta tai tylsää pakenimme rannalle hellettä. Parin päivän pysähdyksemme aikana juhlittiin myös vanhemman poikamme kauan odotettuja 6-vuotis syntymäpäiviä. Jo pari kuukautta sitten isovanhempien kautta meille postilla toimitettu ja hyvin synttärisankarilta piilotettu Disneyn lentsikat 2 elokuvasta tuttu ja paljon toivottu vihreä helikopteri eli Tuulentekijä ilahdutti kovasti lahjansaajaa. Lisäksi lasten leikkijousipyssy ja Disneyn Puna- että Seriffiautot löytyi paketeista ja leikit uusilla leluilla oli heti pystyssä.

 

Kreikan saariston itäreuna on nyt nähty. Seuraavaksi vuorossa olisi Egeanmeren keskiosa eli Kyklaadit. Aluetta monesti kuulee kutsuttavan Kreikan tuulisimmaksi alueeksi eikä tuulensuojaa täällä ole tarjolla samallalailla kuin muualla maassa. Jos matkaa tahtoo taittaa vähänkin mukavammassa säässä ja säästää purjeet ehjinä puuskittaisessa tuulessa tälle alueelle kannattaa varata hyvin aikaa ja valita yöpymispaikat huolella. Alueella tuntuu olevan paljon kivanoloisia saaria ja nähtävää, mutta turvallisia ja rauhallisia satamia/ankkuripaikkoja, joihin maininki ei pääse sisään on harvassa. Vaikka pahin sesonki ei ole päällä vielä lähimainkaan, mutta satamaan haluttaessa liikkeellä kannattaa olla hyvissä ajoin ja varata paikka etukäteen mikäli vain satamassa joku vastaa ja suostuu sellaisen varaamaan. Pieniin ja halpoihin satamiin tuntuu olevan aina kova tunku ja myrskyn lähestyessä ei aina ole niin kovin hauskaa jäädä ilman paikkaa ja ankkuroitua satamanulkopuolelle ilman aallonmurtajien tuomaa suojaa.