Alkuviikolla säämme ovat olleet varsin vaihtelevia, ensin viikonloppuna meillä oli helteistä keliä laguunissa ja Primosteniin päätimme lähteän hieman kovemman tuulen alkaessa puhaltaa ja pyörittäessä meitä sinne sun tänne ankkurissa. Leppoisan ensimmäisen yön jälkeen, su-ma yönä ankkurissa saimme herätä varsin erilaisissa merkeissä kun Paula havahtui yöllä puoli neljän aikaa kovaan tuuleen ja vesisateeseen. Aivan kuten olimme illalla varsin erilaisia sääennusteita tavatessamme päätelleet, tuuli oli kääntynyt yön aikana päinvastaiseen suuntaan ja alkanut työntää meitä rantakivikkoa kohti. Sunnuntai-illan ankkurikettingin lyhentäminen 35 metriin ja perän sitominen rantapuuhun ei ollut auttanut näemmä tarpeeksi, sillä Paulan vilkaistessa aamuyöllä ulos olimme enää vain noin viiden metrin päässä terävistä kivistä ja ajautumisesta juuri vaihdettu uusi peräsin edellä rantaan. Unihiekat katosivat silmistä varsin nopeasti kun alkoi hirveä huuto ja Jarikin ampaisi silmät ummessa käynnistämään moottoria ja siirtymään mahdollisimman nopeasti syvemmille vesille. Ulkona oli tuolloin vielä pilkkopimeää, joten saatuamme tilanteen hallintaan ja päästyämme keskemmälle laguunissa jäimme vahtiin auringon nousua odotellessa sekä varmistamaan, että ankkurimme pitää koventuneessa tuulessa. Viiden aikoihin valoisan tultua päätimme lähteä jo vähän etuajassa seuraavaan suunniteltuun satamaan Primosteniin parin kymmenen mailin päähän.
Maanantaiaamu Primostenissa valkeni lämpimänä ja leppoisana. Seitsemän aikoihin perille päästyämme kun aikuiset olisivat mieluusti painuneet takaisin pehkuihin lapset tietenkin heräsivät ja päätimme lähteä köpöttelemään kylille mummojen ja pappojen kanssa samaan aikaan. Primosten aamuvarhaisella todella näytti parhaita puoliaan ja oli ihanaa tutustua uuteen sympaattiseen kylään ja täydentää muonavarastoja tuoreilla vihanneksilla, hedelmillä ja leivällä torilta sekä leipomosta löytyneillä herkuilla.
Tukevan lounaan ja päiväunien jälkeen virkistynyt perheemme kapusi kylän kukkulalle kauniin kirkon kupeeseen ihastelemaan nunnan ahkerointia kirkon hienojen kukka-asetelmien kanssa sekä hautausmaata, jolta oli vaikuttavat näkymät merelle.
Tiistai samassa paikassa sujui perinteisemmissä merkeissä arkipuuhien ja veneen laiton lomassa. Paula pesi pyykkiä käteväksi osoittautuneen pulsaattoripesukoneen kanssa, kävi kaupoissa ja valmisti illallista isolle joukolle Tuulan ja Otonkin saavuttua samaan satamaan ja Jari valmisti venettä sääennusteissa lupailtuun kovaan ukkosmyrskyyn ja mahdollisiin 45-60kn koviin tuulenpuuskiin. Muutamat läpiviennit ja kannen luukun vaativat vähän tilkitsemistä, että sateen tullen emme saa vesiä sisälle ja kumijollamme eli kumppiksemme sai testaukseen uuden hiljaisen sähköperämoottorin. Pojat iloitsivat satamassa pyörivästä kissasta ja huolehtivat kisun, lokkien ja kalojen hyvinvoinnista leivänmurusilla. Lähiranta näyttää olevan myös kovasti poikien mieleen ja kokoajan tuntuu olevan kova kiire kiviä heittelemään.
Ennusteista huolimatta viimeyömme oli ainakin tässä suojaisassa satamassa rauhallinen. Illalla alkoi luvatusti sade ja ukkonen, mutta kovaksi myrskyksi se ei muuttunut missään vaiheessa. Suomenlippumme liehuu veneen perässä edelleen villisti ja tällekin päivälle sadekuuroja on luvassa, mutta keli tuntuisi silti olevan leppymään päin...ainakin kai viimeistään huomenna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti