Krk

Kroatian kielessä ei vokaaleita turhaan sanoihin lisäillä :) . Aikalailla venäjältä kuulostava Kroatian kieli on huvittanut meitä sammakon kurnutuksella kuulostavalla Krk-saaren (ja kaupungin) nimellä ja muilla omilla erikoisilla paikoillaan, kuten Kakan, Sali, (H)vaarin saari sekä Baska Voda. Pulaan ollaan menossa ensi viikolla, toivottavasti kaikki menee siellä sitten hyvin, ettei olla ihan pulassa :) .

Elämämme kuluneella viikolla Krk:ssa on mennyt leppoisasti. Useamman peräkkäisen purjehduspäivän jälkeen tuulet veivät meidät kätevästi Krk:lle ja päädyimme tänne vähän vahingossa poiketen alkuperäisestä suunnitelmasta viettää aikamme pääosin viereisellä Cresin saarella. Krk on osoittautunut oivalliseksi paikaksi ja lukeutuu ehdottomasti tähänastisien uusien Kroatian paikkojen kärkeen. Jo pelkästään purjehduksemme saarelle oli upea ja ikimuistoinen delfiiniparven toivottaessa meidät tervetulleiksi hyppimällä veneemme vieressä puolimatkasta. Aiemmista huonoista ankkurikokemuksista huolimatta päätimme taas rohkaistua sen käyttöön kun valitsimme yöpymispaikaksemme Punatin lahden, mikä oli varsin suojaisa, mutta samaan aikaan tarpeeksi iso, että meillä olisi varaa vähän valuakin ankkurin kanssa jos tuuli yllättäen kääntyy. Kolme yötä meni ankkurissa hyvin kun päädyimme laskemaan pää- sekä peräankkurin peräkkäin alas. Tällä yhdistelmällä saimme kunnon pidon pohjaan. Uuden ankkurin ostoaikeita ei kuitenkaan ole kuopattu, sillä tilasimme ja maksoimme uuden Rocnan meitä odottamaan Italian Triesteen.

Punatissa aikamme sujui lähinnä venettä huoltaessa sekä pyykkäillessä. Ankkuripaikkamme oli suuren 500-paikkaisen sataman vieressä ja pääsimme nauttimaan lyhyellä kumppis (kumivene) matkaamisella kätevästi samoista palveluista. Jari liimautui veneiden varaosakauppaan kuin pieni lapsi karkkikauppaan nähtyään sen suuren tarjonnan ja muu perhe ilahtui ison ruokakaupan tarjonnasta useiden surkeiden minimarkettien jälkeen. Jari päätti loppuunsaattaa Kastelan lähtösataman tutka- & antennityömiesten surkean työjäljen loppuun mastossa ja korjata heidän puolitiehen jääneet liitokset, jotta saatiin taas mastovalot asianmukaisesti toimimaan. Paula vinssasi siis Jaria kahtena peräkkäisenä iltana kädet hellänä yli 20- metrisen maston huipulle ja kuvista päätellen työn lomassa aika taisi mennä vähän maisemien ihasteluunkin.

Seuraavaksi ohjelmassamme olisi tarkoitus purjehtia takaisin mantereelle ja Rijekan kaupunkiin. Ensimmäiset vieraamme vanhemman poikamme kummit perheineen saapuvat sunnuntaina. Heillä on viisi poikaa, joten odotettavissa on paljon mieluisia leikkikavereita ja reipasta meininkiä kun 11 henkilöä sulloutuu 12 hengen veneeseen asumaan neljän sijaan. Vaikka pitkään odottamamme vieraat saapuvat vasta sunnuntaina aiomme siirtyä määränpäähän jo tänään, jotta ehdimme hoitaa vuokra-auton ja Italian ankkurikeikan sekä tarvittavat esivalmistelut ennen sunnuntaita.

Alun perin keulan piti osoittaa Rijekaan jo keskiviikkona 28.5, mutta pienen polttoaine sekoilun jälkeen päädyimmekin Punatin naapurisatamaan Krk:n kaupunkiin, jossa on tankkausmahdollisuus laiturissa veneille. Jarilla on ollut työlistallaan diesel tankin putsausoperaatio kun se tyhjenee, jotta saadaan filtteröityä tankin pohjan varsin roskainen ja töhnäinen mömmö pois. Kastelasta lähtiessämme 320 litrainen polttoaine tankkimme näytti olevan mittarin mukaan täysi. Matkan edettyä aloimme epäillä mittarin olevan rikki kun se näytti aina vain olevan ihan täpötäynnä vaikka olimme joutuneet matkaamaan moottorilla pidempiäkin pätkiä. Kirjanpidosta huolimatta eilen aamulla lähdön hetkellä tankit päättivät tyhjentyä juuri ankkureita nostaessamme, joten purjehdussuunnitelman muuttuivatkin tankkien putsausoperaatioon ja taksikeikkaan kanisterin kanssa huoltoasemalle. Samalla kun röörit avattiin oli taas kätevään vaihdella kaikenlaisia tiivisteitä, joten Jari pääsi taas silmät kiiluen shoppailemaan venekauppaan. Poikien nukkuessa päiväunia Paula ja Jari tyhjensivät ja suodattivat yhteistyössä polttoaineen pariin kertaan, jotta putket ja tankin pohjan nurkatkin saatiin siisteiksi. Tämän jälkeen moottori vielä ilmattiin, jotta saatiin kone käyntiin ja nokkamme kohti Krk:n kaupunkia, josta saisimme tankkimme kunnolla täyteen. Tankkien putsausoperaation yhteydessä tankin mittarista irronnut johto liitettiin takaisin ja tehtiin päätelmä, että Kastelassa joku oli ilmeisimmin tyhjentänyt talven aikana tankkia, koska meidän moottorin käyttömäärällä ehjän tankin 320 litraa ei olisi voinut vielä kulua.

Tänään iltapäivällä olisi siis uusi yritys kohti Rijekaa. Sitä ennen käymme kuitenkin tutkimassa hienoksi paikaksi havaittu Krk:n kaupunki ja etenkin sen linna, mikä on rakennettu 1100-1300 luvulla.